“En ole yhtään luova” – lause, jonka kuulemme työpajoissa jatkuvasti

“En ole yhtään luova” on yksi yleisimmistä asioista, jonka kuulemme työpajan alussa. Moni sanoo sen naurahtaen tai hieman anteeksipyytäen. Usein mukana on huoli siitä, osaako tehdä mitään hienoa tai näyttääkö oma työ muiden rinnalla vaatimattomalta. Useimmiten käy kuitenkin niin, että juuri nämä ihmiset yllättyvät eniten. Työpajan lopussa käsissä on itse tehty hopeakoru, sormus, avaimenperä tai muu valmis tuote – ja mukana tunne siitä, että “minähän osasin”.

Luovuus ei ole sama asia kuin taiteellisuus

Moni ajattelee, että luovuus kuuluu ihmisille, jotka osaavat piirtää, maalata tai tehdä käsillään näyttäviä asioita. Todellisuudessa luovuus on paljon laajempi asia: se on uusien ratkaisujen keksimistä, asioiden yhdistelyä eri tavalla, rohkeutta kokeilla ja tehdä valintoja.

Luova ihminen voi olla yhtä hyvin projektipäällikkö, yrittäjä, insinööri, opettaja, kokki tai kirjanpitäjä. Onko olemassa edes sellaista työpaikkaa, jossa luovuutta ei tarvita? Meidän työpajassa luovuus näkyy pienissä valinnoissa: millaisen korun haluan tehdä? Minkä värin valitsen? Tuleeko tästä pelkistetty vai näyttävä? Miten käytän minulle vieraita työvälineitä? Jokainen tekee erilaisia päätöksiä, vaikka lähtötilanne olisi sama.

Prosessi on tärkeämpää kuin täydellinen lopputulos

Työpajassa tärkeintä ei ole täydellinen lopputulos, vaan itse tekeminen. Materiaalien kokeileminen, uusien ideoiden testaaminen ja uppoutuminen tekemiseen jäävät paremmin mieleen kuin valmis tuote. Kun ei tarvitse suorittaa eikä osata valmiiksi, tekeminen muuttuu rennommaksi – ja luovuudelle jää tilaa.

Kannustamme sinua ideoimaan

Työpajoissa haluamme kannustaa jokaista tekemään omannäköisiä valintoja. Annamme ohjeita, apua ja näkökulmia, mutta mitään yhtä oikeaa mallia ei tarvitse seurata. Välillä joudumme myös toppuuttelemaan suunnittelijaa liian vaativien tai aikaa vievien ideoiden kanssa. 

Kaikki eivät tee keskenään samanlaista tuotetta tuotetta, vaan tärkeintä on, että jokainen löytää oman tapansa tehdä. Siksi jokaisella kurssilla syntyy aina jotain uutta – useimmiten sellaista, mitä emme ohjaajinakaan ole aiemmin nähneet tai tulleet ajatelleeksi.

Jokaisella on oma tapa olla luova

Työpajassa ei tarvitse tehdä näyttävintä, vaikeinta tai värikkäintä työtä. Toinen tekee minimalistisen korun, toinen yhdistelee rohkeasti materiaaleja ja kolmas tekee jotain käytännöllistä. Kaikki tavat ovat yhtä oikeita. Luovuudessa ei ole yhtä oikeaa lopputulosta – tärkeintä on uskaltaa aloittaa.